Tilanne on kuitenkin se, että luultavasti omistan pienen banaanivaltion vuosittaisen bruttokansantuotteen edestä erilaisia ihania huulikiiltoja, joten eiköhän tässä ole minulle tarpeeksi syvällinen aihe jonka tiimoilta jakaa viisauttani.
Ja sitten asiaan, eli kävin tänään vähän shoppailemassa. Takana on harvinaisen rankka työviikko monikansallisen kapitalismin orjuudessa, ja läksinkin rentoutumismielessä jo aamupäivästä pimujen kanssa kaupungille marhaamaan. Oli tarkoitus lähinnä vain seurailla mukana kun muut shoppaavat, mutta niin siinä kävi että Tizzianasta tarttuivat mukaan hopeanväriset Bronxin avokkaat. Olen kuolannut näitä popoja kaupan näyteikkunassa jo helmikuusta alkaen, mutta lupasin itselleni keväisen säästökuurin kourissa olla ostamatta niitä. Sen sijaan ostin maaliskuiselta Lontoon matkalta toiset hieman samantyyliset hopeaan vivahtavat ja huomattavasti edullisemat avokkaat Dorothy Perkinsistä. En ole uskaltanut mennä Tizzianaan, koska arvasin, etten voisi olla ostamatta kenkiä jos kerran erehtyisin sovittamaan niitä. Tänään tieni kävi kyseiseen kauppaan kavereiden perässä, ja niinhän siinä tietysti kävi, että kengät tarttuivat mukaan 80 euron hintaan. Minusta on näemmä vanhemmiten tullut harakka, kun kaikki kiiltävä ja hutsahtava ihastuttaa sietämättömällä tavalla. Kuvissa vasemmalla nämä uudet kengät ja oikealla vanhemmat lontoolaiset (jotka muuten kaipaavat korkolappujen pikaista uusimista). Bronxin kengät ovat minusta ihania, mutta valitettavasti niissä ei ole hinta-laatusuhde aina ihan paikallaan. Saman valmistajan talvikengät menivät minulla rikki kolmessa viikossa. Toivottavasti kesäkenkien suhteen olisi nyt parempi tuuri.
Tämänpäiväinen keikka oli oikein perinteistä lohtushoppailua puhtaimmillaan. Kun alamäki oli kerran alkanut, ostin mainoksen orjana myös Maybellinen uuden, tuuheuttavan Define-A-Lash-mascaran. Olen perinteisesti tyyriimpien ripsivärien ystävä, mutta suositusten perusteella ostin saman sarjan normiripsarin jokin aika sitten ja ihastuin siihen. Ripsiväri erottelee ohuet ja harvat ripseni ihanasti, eikä paakkuunnu saati varise alaluomille päivän aikana. Tuuheuttaa se saisi kuitenkin enemmän. Innostuneena sudin uutta, tuuheuttavaa versiota ripsilleni heti kotiin päästyä, mutta en kyllä ainakaan ensikäyttämällä huomaa siinä juuri eroa edeltäjäänsä. Harja on ehkä vähän jäykempi, mutta en kokenut mitään megalomaanista tuuheuttavaa vaikutusta. Täytyy katsoa josko tulos olisi erilainen silloin kun ripsissä ei ole vanhaa väriä alla.
Kynteni ovat tällä hetkellä vähän huonossa kunnossa, viime viikonlopun biletyksen lomassa vasemman käden nimettömästä sekä oikean käden pikkusormesta katkesi kynsi. Oli tarkoitus ostaa tänään kunnon lasikuituviila, mutta en löytänyt sellaista Anttilan kosmetiikkaosastolta enkä enää jaksanut raahautua Stockalle. Olen lähdössä parin päivän päästä Pekingiin ja harkitsen, josko teettäisin siellä edulliset rakennekynnet. Toisaalta raksuja on kyllä ärsyttävää ja kallista huoltaa, ja lisäksi ne saavat kynnet tosi rumiksi siinä vaiheessa kun niistä haluaa päästä eroon. Katsotaan nyt, voisihan ne toisaalta kesäksi ottaa. Pedikyyriin voisin Kiinassa ainakin mennä kesän. Kiinalaista jalkahierontaa en tosin missään nimessä halua; erehdyin ottamaan sellaisen pari vuotta sitten Singaporessa ja se oli niin järjettömän tuskallista, että turpaan ottaminenkin olisi varmaan ollut nautinnollisempaa.
Eiköhän tämä tiedostava ajatusvirta riitä ensimmäiseksi blogipostaukseksi. Nyt täytyy ruveta tekemään sitä mitä osaan parhaiten, eli pistää grunge paukkumaan, korkata sidukka ja alkaa valmistautua kaverin synttäribileisiin ihanin vaattein ja meikein!
Kommentit